Viimeiset hetket Kisumussa..

Tutustuimme Kisumussa paikalliseen poikaan (24.v), joka oli orpo ja siksi asunut orpokodissa. Paasimmekin hanen kauttaan kaymaan orpokodissa jossa han oli itse asunut. Varustauduimme matkaan sakillisella makeisia. Ja voi sita lasten riemua kun astuttiin portista sisalle. Lapset ryntasivat meidan luo ja jokainen joka kynnelle kykeni tarttui meita kasista kiinni. Niin me kuljimme ympari pihaa kaikilla lapsia kasipuolessa, parhaimmillaan yhdessa kadessa riippui kolme pienokaista.
Lapset oli likaisissa vaatteissa, raka poskella ja monella pissat housussa. Mutta silti ilosia ja jos voi sanoa niin ehka jopa onnellisia. Heita kohdeltiin hyvin, vaikka puitteet eivat olleetkaan kovin loisteliaat. Paljon kerrossankyja, kaksi nukkui samassa sangyssa. Lapsia siella oli talla hetkella 42, nuorin 8kk.
Sinne sattui samaan aikaan tulemaan myos joku paikallinen nainen, joka tuo sinne lapsille lahjotettuja vaatteita. Lapset ei meinannu housuissaan pysya kun sovittelivat uusia vaatteita milloin mitenkin pain paallensa.
Voitte arvata etta oltiin itku silmassa siella niiden lasten keskella..oli ne niin sydantasarkevan sulosia.
Tais lahtea kaikilla adoptiopaperit jo vetamaan. ;)

Viimeisena iltana Kisumussa saatiin illalliskutsu paikallisen perheen luokse. Perhe oli takalaisen mittapuun mukaan varakas, koti oli hulppea ja monen portin takana. Perheessa oli laakaria, orpokodin johtajaa, opettajaa jne. Mutta aivan alyttoman mukavia ihmisia. Siella me pelattiin ligrettoa, pullon pyoritysta, leikittiin niin suomalaisia kuin kenialaisia laululeikkeja jne. :) Opeteltiin myos alkeita perheen naisvaelta miten kannetaan tavaraa paan paalla. Ja sehan suju, arvannette kai.. :D

Nyt menee nettipaikka kiinni, jatketaan huomena, ylihuomena tai joku paiva...